« Takaisin

Telinetorstai 10.6.2010: Koulutus ja hyvä työhön perehdyttäminen luovat perustan turvalliselle työskentelylle

Jo yhdennentoista kerran järjestettävän Telinetorstain teemana on tänä vuonna vaarojen tunnistaminen ja poistaminen ennen kuin korkealla tehtävää työtä aloitetaan. Tapaturmien torjunnassa erityisryhmänä ovat tänä vuonna vasta alalle tulleet nuoret, uudet työntekijät, työnjohto sekä kesätyöntekijät.

Toimintapäivän aikana projektissa mukana olevat tahot tekevät työmaakäyntejä ja järjestävät tilaisuuksia, joissa kerrotaan työtelineisiin ja putoamissuojaukseen sekä henkilökohtaisiin turvavarusteisiin liittyvistä asioista.

”Vaarojen ennakoimiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi jaettiin etukäteen työmaille ja yrityksiin Tarkasta turvallisuutesi –kortti”, kertoo Telinetorstaita toteuttavan työryhmän puheenjohtaja, Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen.

Työhön perehdyttäminen on tärkeää

Viime kesänä voimaan tullut rakennustyön turvallisuus asetus määrää rakennustyömaan päätoteutta-jan perehdyttämään kaikki rakennustyömaalle tulevat työntekijät.
”Vieläkin aivan liian monella rakennustyömaalla perehdytyksiä ei tehdä ollenkaan tai sitten perehdytys tehdään vain paperilla, jotta pystytään osoittamaan asetuksen velvoitteen suoritetuksi. Todellisen perehdytyksen laiminlyönti aiheuttaa rakennustyönmaan alati muuttuvissa työskentelyolosuhteissa kohonneen tapaturmariskin sekä nuorille työuraansa aloitteleville että pidempää rakennustyötä tehneiden keskuudessa”, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Myös Toimihenkilöunionin palvelusektorin päällikkö Jyrki Suihkonen pitää työhön perehdyttämistä tärkeänä osana turvallista työskentelyä. 
”Hyvällä työhön perehdyttämisellä on suuri merkitys tapaturmien ehkäisyssä. Tämä koskee sekä nuoria, työuraansa aloittelevia että kokeneempia työntekijöitä. Sekä uusiin työmaaympäristöihin että uusiin työmenetelmiin ja työtapoihin tulee perehdyttää kunnolla”.

Myös ikääntyville ammattilaisille löytyy tekemisen paikka

Rakennusalalle töihin tulevien tulee päästä kehittämään ammattitaitoaan ja turvallista työn tekemistä käytännössä. Matti Harjuniemen mukaan tämä onnistuu parhaiten yhdessä vanhempien ammattimiesten ja -naisten kanssa.
”Kun yhteiskunnassa käydään keskustelua työurien pidentämisessä, tulisi rakennusalalla huomioida käyttämättömänä resurssina ikääntyvien rakentajien mahdollisuudesta toimia alalle tulevien ohjaajina. Näiden rakennusalan ”harmaiden panttereiden” ammattitaidon, tietämyksen ja turvallisen työn tekemisen taidon siirtäminen rakennusalalle tuleville on ensiarvoisen tärkeää”.

Puheenjohtaja Harjuniemen mukaan niillä rakennustyömailla, joilla rakennusalan yritykset ovat käyttäneet hyväkseen työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai työmaan yhteysmiehen työturvallisuusosaamista, on saatu hyviä kokemuksia ja tuloksia työmaaperehdytyksien onnistumisista.
”Rakennusliikkeiden tulisikin luoda yrityksiin todelliset toimintaedellytykset työtekijäedustajille ja rakennusalan yritysten tulisi käyttää laajemmin hyväksi työntekijäedustajien osaamista rakennustyömaiden turvallisuuden parantamiseksi”.

Työturvallisuus on osa ammattitaitoa

Toimihenkilöunionin Jyrki Suihkonen on huolissaan myös työnjohdon turvallisuusosaamisen ylläpidosta.
”Tärkeää on huolehtia, että työnjohdon työturvallisuusosaaminen on riittävää ja pysyy ajan tasalla. Tämä edellyttää suunnitelmallista turvallisuuskouluttamista. Lisäksi perehdyttämiselle tulee varata riittävästi resursseja. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea riittävien työnjohtoresurssien varaamista. Lisäksi toivomme, että yhteistoiminta työturvallisuusasioissa lisääntyisi siten, että työsuojeluvaltuutettujen osaamista voitaisiin hyödyntää perehdyttämistehtävissä entistä enemmän. Resurssikysymys on tärkeä, koska olemme huolestuneita myös työnjohdon omasta jaksamisesta ja liiallisesta kuormittumisesta”.   

”Rakennusalan opiskelijoiden työturvallisuusosaaminen on parantanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Myönteisestä työturvallisuuskoulutuksen kehittymisestä huolimatta opiskelijoiden asenteissa ei ollut tapahtunut vastaavaa muutosta. Turvallisuusriskejä ollaan valmiita ottamaan, vaikka oikea työtapa tiedetään”, sanoo opetushallituksen yli-insinööri Arto Pekkala Telinetorstai –tapahtumassa Jyväskylässä.

Pelkkä työturvallisuusasioiden määrällinen lisääminen koulutuksessa ei Pekkalan mukaan yksinomaan riitä.
”Turvalliseen työtapaan on kiinnitettävä erityistä huomioita oppilaitoksen omissa työkohteissa ja työsaleissa sekä työssäoppimispaikoissa. Opiskelijan turvallisuusasenteen kehittymiseksi koko työyhteisön on tinkimättä noudatettava yhteisiä pelisääntöjä kaikissa oppimisympäristöissä. Myös riskien arvioinnin pitäisi automaattisesti kuulua jokaisen työn aloitusvaiheeseen rakennusalan opetuksessa”.

Asenteissa riittää vielä petraamista

Myös Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota oppilaitosten harjoitustyömaiden turvallisuuden tasoon.
”Olemme huolestuneita niistä toimintatavoista sekä malleista, joita alalle aikovat oppilaat saavat koulujen harjoitustyömailla. 2009 syksyn ja 2010 kevään aikana näille työmaille suoritetuissa tarkastuksissa todettiin, että työsuojelullinen taso osalla työmaista oli surkea”, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston ylitarkastaja Pekka von Hertzen.

Myös ylitarkastaja von Hertzen peräänkuuluttaa muutosta turvallisuusasenteisiin.
”On ehdottomasti muistettava, että nimenomaan näillä työmailla annetaan nuorille se malli, joiden mukaan he tulevat alkuvaiheessa toimimaan työelämässä. On kohtuutonta, jos nuoret saavat koulussa väärät toimintatavat, joita joudutaan työelämässä työnantajan ja muiden vanhempien ammattimiesten taholta korjaamaan. Tämä piittaamattomuus on johtanut joissain tapauksissa vakaviin seurauksiin”.

Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro luettelee hyviä keinoja asenteiden muok-kaukseen.
”Yksi keino muokata asenteita on antaa työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä työturvallisuuden parantamiseen ja ottaa työntekijät mukaan havainnoimaan vaaratilanteita työmaalla.
Telinetorstaina jaettu muistilista vaarojen arviointiin toimii myös hyvänä asennemuokkauksen työkaluna. Työnjohto ja työntekijät yhdessä tunnistavat ja arvioivat vaaroja ja pyrkivät löytämään keinot niiden poistamiseksi. Myöskään vääriä toimintatapoja ja laiminlyöntejä ei tule kenenkään ”hiljaisesti hyväksyä”, vaan jokaisen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin välittömästi. Menettely toimii myös opiskelijoiden työssäoppimispaikoissa ja oppilaitosten omissa työkohteissa”.

Tapaturmat saadaan kuriin johdonmukaisella turvallisuustyöllä

Työtapaturmat on mahdollista saada kuriin johdonmukaisella turvallisuustyöllä, joka lähtee yrityksen ylimmästä johdosta ja ulottuu viimeiseen aliurakoitsijan työntekijään saakka.

Telinetorstain teemapäivän työmaalla Jyväskylässä turvallisuusasioista on huolehdittu.
”Skanskan Jontikka 2:n työmaalla Jyväskylässä työturvallisuudesta huolehditaan yrityksen toimintajärjestelmän mukaisesti. Tärkeitä keinoja turvalliseen työskentelyyn ovat töiden ennakkosuunnittelu, työmaan siisteys ja järjestys sekä kaikkien työntekijöiden perehdytys. Jokaisen tehtävänä on kiinnittää huomiota työympäristön turvallisuuteen, ja havaittuihin poikkeamiin pitää puuttua heti. Hyväksi keinoksi on osoittautunut turvallisuushavaintojen tekeminen. Jontikan työmaalla ei ole sattunut yhtään tapaturmaa. Suomen Skanskan tapaturmataajuus oli viime vuonna ennätyksellisen alhainen: 8,6. Meillä on toki vielä parannettavaa mutta tähänastinen kokemus osoittaa, että järjestelmällisellä työturvallisuustyöllä saavutetaan tuloksia”, kertoo työpäällikkö Raimo Jääskeläinen Skanskasta.

Rakennusalalla tapaturmataajuus on ollut vajaat 80 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Parhailla rakennusyrityksillä taajuusluku on jo alle 10.

Putoamisen osuus vakavien työtapaturmien aiheuttajana on huomattavasti suurempi kuin niiden osuus kaikkien tapaturmien aiheuttajana. Viime vuosina rakentamisessa on tapahtunut vuosittain lähes 600 putoamistapaturmaa, joista kolmannes on ollut vakavia työtapaturmia. Tänä vuonna rakennustyömailla on sattunut tähän mennessä yksi kuolemaan johtanut työtapaturma, joka aiheutui telineiltä putoamisesta.

Viime vuonna kuolemaan johtaneita tapaturmia sattui rakennustyömailla yhteensä 10 kappaletta.

Lisätiedot:

Työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen, Rakennusliitto ry, puh. 050 527 0449
Toimitusjohtaja Kim Kaskiaro, Talonrakennusteollisuus ry, puh. 050 548 1691
Puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennusliitto ry, 050 1586
Palvelusektorin päällikkö Jyrki Suihkonen, Toimihenkilöunioni ry, puh. 050 301 7033
Ylitarkastaja Pekka von Hertzen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue, puh. 040 528 1513
Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus, puh. 040 348 7781

Liitteet (pdf)